Torinon kohdalla mulla ei oikein ollut minkäänlaisia odotuksia. Olympiakaupunki, autokaupunki, teollisuuskaupunki, kulttuurikaupunki. Nämä termit liitetään Torinoon ja kaupunki oli ja on kaikkia näitä.
 |
| Joku tyylikäs mies lukee karttaa ;) |
Suureksi kaupungiksi Torino oli hämmästyttävän rauhallinen. Tietyillä kaduilla oli paljon liikennettä ja Via Roman sekä Via Garibaldin ostoskadut täyttyivät ihmisistä, mutta muuten täytyi oikein ihmetellä kaupungin rauhallisuutta.
Lauantai-iltana menimme syömään eräällä piazzalla sijaitsevaan ravintolaan. Kun astuimme meluisammalta kadulta piazzalle , tuntui aivan uskomattomalta kuinka hiljaista siellä oli!
Torinon centro storico, historiallinen keskusta, ja keskusta ylipäänsä oli riittävän pieni, joten kaikkialle pääsi kätevästi kävellen. Illan pimentyessä kadut täyttyivät ihmisistä, jotka rauhallisesti kulkivat kauniissa kesäillassa katsellen historiallisia rakennuksia iltavalaistuksessa, pysähtyivät näyteikkunoiden taakse ja jäätelöbaareihin. Torinossa kaikki oli jotenkin niin hienostunutta, verkkaista, puhdasta ja rauhallista. Lähes täydellinen vastakohta meluiselle, hälyiselle ja rosoiselle Genovalle!
Ihailua herätti myös Torinon metro. Se ei luultavammin ole kovin vanha, kenties rakennettu vuoden 2006 talviolympialaisia silmällä pitäen. En ole nähnyt yhtä siistiä metroa missään, saati metroasemia. Aina jaksan ihmetellä sitä, miksi Helsingin metroon pääsee kuka vaan lampsimaan ilmaiseksi sisään. Maailmalla kaikkialla muualla metroon pääsee porttien kautta syöttämällä lipun sisälle. Miksi ihmeessä Helsinki sallii sen, että pummilla matkustaminen on naurettavan helppoa ja että tietyt metroasemat ovat pultsareiden, narkkareiden ja muiden hörhöjen terrorisoimia alueita? Moni ongelma ratkeaisi sillä, että metroon eivät liputtomat pääse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti