Juulia on ollut paras ystäväni viimeiset 13 vuotta. Hän on tuonut koko meidän perheen elämään niin paljon iloa, ettei sitä voi mitenkään sanoin kuvailla. Meidän välille on muodostunut niin kiinteä suhde, etten usko sellaista muodostuvan enää koskaan kenenkään muun koiran kanssa. Juulia on paras lenkkikaveri, joka minulla on koskaan ollut. Luotettavin ystävä, kaikkien lellikki.
Tiedostan varsin hyvin sen, että Juulia on jo vanha neiti, jonka terveys on reistaillut jo aiemmin tänä vuonna. Kukaan meistä ei ole ikuinen. Silti ajatuskin siitä, että Juulia nyt otettaisiin meiltä pois, tuntuu aivan ylitsepääsemättömän pahalta. Tuntuu turhauttavalta olla kaukana toisessa maassa, eikä pysty tekemään mitään. Haluaisin vain olla Suomessa uskollisimman ystäväni luona. Jos pahin tapahtuu ja en enää näe Juuliaa, en tiedä miten tulen siitä selviämään.
Onneksi tänään kuului parempia uutisia ja voimme vain toivoa ja rukoilla, ettei vielä olisi lähdön hetki. Nyt Juulia häntä pystyyn! 11 täyttä päivää jäljellä Italiassa ja sitten tulen kotiin!!
![]() |
| Papan jälkeen Juulia on tainnut odottaa joulua ja joulupukkia eniten :) Tässä tyylinäyte joululta 2008. |
![]() |
| Liikkuuko ne myyrät talvella? Ilmeestä päätellen jonkun jäljillä ollaan... |
![]() |
| Kyllä sieltä nyt jotain löytyi! |
![]() |
| En ikinä unohda kevättalven iltapäivää maaliskuussa 2009, kun tulin bussilla Helsingistä maalle. Juulia oli vastassa ja istui auton etupenkillä! :) Hän, joka inhoaa autossa matkustamista! |
![]() |
| Friends Forever <3 |







2 kommenttia:
Voi eih )c: Nyt jaksamista sinne Italiaan ja lähetän myös lämpimiä ajatuksia Juulialle! Toivottavasti hän jaksaa taistella sen eteen, että näette vielä!!
Sitä minäkin rukoilen, että jaksaisi taistella!!
Lähetä kommentti