Matka kesti noin tunnin ja venekyyti ei ollut kovin mukava. Välimeressä riitti aallokkoa ja kuski ajeli kunnon vauhdilla. Ei merisairaille!
Kovasti paattia keinutti ja vettä roiskui välillä kannella hengailevien naamoille. Aikani viihdyin kannella, kunnes menin sisätiloihin ja kökötin loppumatkan penkillä kuin seuratalohäissä konsanaan. Loppua kohti vauhti hidastui ja edessä aukeni kaunis Portofino villoineen ja kukkaloistoineen. Nauratti oikein kun vene oli satamassa ja ensimmäisenä edessä näkyi Louis Vuittonin liike! :D
Portofinohan on tunnettu julkkisten lomaparatiisina. Vähän niinkuin typerä St.Tropez Ranskan Rivieralla. Onneksi Portofinossa ei ollut niin kallista, kuin luulin. Pizzalounaan sai alle Suomen hintojen, eikä ravintola ollut kaukana satamasta.
Olimme myös niin reippaita, että kävelimme 5 kilometrin matkan Santa Margherita Ligureen, hieman isompaan paikkaan, josta sitten matkustimme junalla takaisin Genovaan. Maisemat kävelymatkan varrella olivat uskomattoman hienot! Turkoosinsininen Välimeri, jahdit ja pienemmät paatit, luonnon vehreys. Tie kiemurteli pitkin rannikkoa koko matkan.
Mutta. Olen todennut tämän niin monesti ennenkin. Portofinot, positanot, sorrentot, caprit ja st.tropeet ovat kyllä kauniita ja ainakin yhden vierailun arvoisia paikkoja, mutta eivät maisemien lisäksi tarjoa minulle hirveesti mitään. Turismi kukoistaa ja hinnat kalliita. Tosin aina on asioita, joita voi tehdä ilmaiseksikin tai pienellä budjetilla. Portofino on ollut kohteideni listalla jo vuosia ja nyt sekin on nähty.
Eräältä rannalta Santa Margherita Liguresta bongasimme Suomen lipun. Jee! :)
2 kommenttia:
Wau!! tosi hienoja maisemia (c: toi meri..ai jai!! Kyllä se vaan on niin vaikuttava (c:
Jee, go Suomi (c;
Kyllä siellä kaunista oli! Merivesikin ihan eri väristä, kun Genovassa.
Lähetä kommentti